Toiminnallinen inkontinenssi on tila, jossa virtsarakko toimii normaalisti, mutta fyysiset, psykologiset tai ympäristön luomat rajoitteet estävät henkilöä ehtimästä vessaan ajallaan.
Toisin kuin muissa inkontinenssityypeissä, kuten ponnistusinkontinenssissa (heikentyneet lantionpohjan lihakset) ja pakkoinkontinenssissa (usein syynä hermovaurio), toiminnallisessa inkontinenssissa syy ei ole virtsarakon toiminnassa.
Etenkin ikääntyneillä ja henkilöillä, joilla on fyysisiä vammoja, esiintyy toiminnallista inkontinenssia. Syyt löytyvät usein piilevistä sairauksista tai ympäristötekijöistä, kuten wc:n saavutettavuudesta.
Terminä toiminnallinen inkontinenssi viittaa siihen, että jokin fyysinen, ympäristöstä johtuva, tai henkinen tekijä vaikeuttaa normaalia wc-käyntiä. Syitä voivat olla esimerkiksi wc:n vaikea tavoitettavuus, henkilö ei tiedä missä wc on tai virtsaaminen on lääkityksestä johtuen epänormaalia.
Neurologiset sairaudet, kuten dementia, sekä näköongelmat ja sokeus kasvattavat toiminnallisen inkontinenssin riskiä. Myös vuoteenomana olevilla ja henkilöillä, jotka käyttävät apuvälineitä kuten pyörätuolia, voi olla vaikeuksia päästä wc:hen ajoissa. Myös kävelyvaikeudet, tai käsien toimintaan liittyvät vaivat voivat vaikeuttaa wc-käyntiä.
Toiminnallista inkontinenssia ilmenee useimmiten nivelrikkoa sairastavilla, tai jos henkilöllä on krooninen tai fyysinen vamma. Näillä henkilöillä toiminnallinen inkontinenssi muodostuu ongelmaksi uusissa ja vieraissa paikoissa, kun wc:hen pääsyyn ajoissa ei ole riittäviä työkaluja. Myös näkövammaisille tämä aiheuttaa ongelmia.
Toiminnallista inkontinenssia voidaan joskus kutsua myös lääkkeiden aikaansamaaksi inkontinenssiksi, sillä tietyt lääkitykset voivat aiheuttaa toiminnallista inkontinenssia. Näitä lääkkeitä ovat mm. tietyntyyppiset diureetit, joita joskus määrätään sydämen vajaatoimintaa, turvotusta (ödeema) tai korkeaa verenpainetta sairastaville. Muut lääkkeet voivat kasvattaa toiminnallisen inkontinenssin riskiä, jos niillä on rauhoittava vaikutus virtsarakon lihaksiin tai jos ne häiritsevät hermoratojen välisiä signaaleja, jotka viestivät aivoille milloin virtsarakko on täynnä.
Ota yhteyttä ja kysy lisää
Toiminnallinen inkontinenssi voi olla vaikea erottaa muista inkontinenssityypeistä.
Toiminnallista inkontinenssia esiintyy monesti dementiaa sairastavilla, sekä muita kognitiivisia tai neurologisia sairauksia sairastavilla. Monet näistä henkilöistä eivät tiedosta omaa tilannettaan täysin selkeästi, tai he eivät osaa selittää sitä.
Neurologiset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti tai Alzheimer, voivat aiheuttaa myös pakkoinkontinenssia. Tämä voi vaikeuttaa toiminnallisen inkontinenssin hoitoa ja se usein diagnosoidaan väärin.
Kokonaisvaltainen lääkärintarkastus ja sairaushistorian tutkiminen ovat erittäin tärkeitä.
Toiminnallinen inkontinenssi voidaan ehkäistä tai ratkaista. Koska toiminnallinen inkontinenssi johtuu lähinnä käytännön syistä, eikä niinkään sairaudesta, hoitokeinotkin vaativat käytännönläheisempiä ratkaisuja.
Ensimmäinen ja tärkein asia on tarjota toiminnallisesta inkontinenssista kärsivälle potilaalle säännöllinen pääsy wc:hen ja avustaa vaatteiden kanssa, jos tarvetta. Esteetön kulku ja tieto wc:n sijainnista voivat myös olla hyviä ratkaisuja toiminnalliseen inkontinenssiin. Muiden apuvälineiden avulla, kuten tukitelineet ja -kahvat tuovat myös helpotusta tilanteeseen.
Tee virtsanpidätyskyvyttömyyteen liittyviä ostoksia suoraan verkkokaupassamme!
Vinkki 1: Esteetön ja helppo pääsy wc-pöntölle sokeille ja osittain näkövammaisille (pidä valo päällä yöllä, jätä wc:n ovi auki, säilytä etäisyys wc:hen lyhyenä ja poista mahdolliset esteet reitiltä).
Vinkki 2: Varmista vaatteiden olevan helposti riisuttavissa (napit, vetoketjut ja vyöt voivat olla hankalia).
Vinkki 3: Valmistaudu ulos lähtemiseen varmistamalla etukäteen yleisten vessojen sijainti.
Vinkki 4: On suositeltavaa, että vammautuneita ja pyörätuolia käyttäviä henkilöitä autettaisiin aina wc-käynneissä. Hoitohenkilökunnan tuen tarvetta ei tule aliarvioida.
Vinkki 5: Keskustele lääkityksen mahdollisista sivuvaikutuksista lääkärin kanssa. Jos mahdollista, vaihda lääkettä tai muuta annostusta.
Vinkki 6: Virtsarakon ja lantionpohjan lihasten harjoittaminen voi auttaa ylläpitämään tai palauttamaan kontrollin, jolloin vahingot voidaan ehkäistä.
Lue lisää virtsankarkailusta