Mitä sairaalabakteerit ovat?
Terveydenhuoltoalalla virusten ja infektioiden riski on aina läsnä. Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan sairaalabakteeri, jota voidaan kutsua myös nosokomiaaliseksi infektioksi tai sairaalainfektioksi, tarkoittaa infektiota, joka ilmenee sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintaympäristössä.
Sairaalabakteerit voivat olla virus-, bakteeri- tai sieniperäisiä, tai lähtöisin muista taudinaiheuttajista. Usein ne liittyvät kuitenkin hoitoon ja hoitotoimenpiteisiin, kuten leikkauksiin, katetrin asettamiseen tai mekaaniseen ventilaatiolaitteen käyttöön.
Yksi merkittävä tekijä on myös ristikontaminaatio, eli tilanne, jossa bakteerit tai virukset siirtyvät tahattomasti potilaasta, esineestä tai pinnalta toiseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun uudelleenkäytettäviä välineitä, kärryjä tai hygieniatarvikkeita siirretään huoneesta toiseen, ilman riittävää desinfiointia.
Monet sairaalabakteerit ovat tehokkaasti ehkäistävissä oikean hygienian, kertakäyttöisten välineiden ja turvallisten työmenetelmien avulla.
Sairaalabakteerien tunteminen on tärkeää – mutta yhtä tärkeää on ymmärtää, miksi niiden ehkäisy on ratkaisevaa.
Sairaalabakteerien vaikutukset ulottuvat paljon yksittäisiä potilaita laajemmalle – ne voivat vaikuttaa kaikkiin terveydenhuollon työntekijöihin, koko hoitolaitokseen ja jopa laajemmin terveydenhuoltojärjestelmään.
Joitakin yleisimpiä hoitoon liittyviä infektioita ovat:
- Bakteeri-infektiot iholla – Bakteeri-infektio iholla voi saada alkunsa esimerkiksi leikkaushaavasta, tai olla bakteeri-infektio varvasvälissä tai muulla taivealueella.
- Norovirus – Norovirus on helposti tarttuva virus, jonka oireita ovat muun muassa oksentaminen ja ripuli. Noroviruksen itämisaika on lyhyt, noin 12–48 tuntia, jonka jälkeen oireet alkavat voimakkaina.
- MRSA sairaalabakteeri – Eli metisilliiniresistentti staphylococcus (MRSA) on antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri, joka voi aiheuttaa infektioita haavoissa, iholla tai verenkierrossa.
- Clostridioides difficile (C. difficile) – Bakteeri, joka aiheuttaa tyypillisesti vaikeaa ripulia. C. difficile liittyy usein antibioottien käytöön. Hoidoksi voi parhaimmillaan riittää antibiootin vaihtaminen ja nesteytyksestä huolehtiminen.
- Virtsatieinfektiot – Virtsatieinfektion oireet pitävät sisällään lisääntynyttä virtsaamistarvetta sekä kipua ja kirvelyä virtsatessa. Sairaala- ja hoitoympäristössä infektio voi liittyä esimerkiksi katetrointiin.
Nämä ovat yleisimpiä sairaalabakteereita tai sairaalaympäristössä tarttuvia tauteja, mutta taudinaiheuttajia on useita muitakin ja ne tarttuvat herkästi erityisesti potilaille, joilla on heikentynyt vastustuskyky.
Miksi sairaalabakteerien ehkäisy on niin tärkeää?
Sairaalabakteerien tarttumisen ehkäisy turvaa sekä potilaat että terveydenhuollon ammattilaiset. Samalla se ylläpitää terveydenhuollon tehokasta toimintaa.
Sairaalabakteerien vaikutukset potilaisiin, henkilökuntaan ja toimintoihin
- Potilaat: sairaalabakteerit voivat pidentää paranemisaikaa sekä lisätä hoidontarvetta ja henkistä kuormitusta. Vakavissa tapauksissa sairaalabakteeri voi olla hengenvaarallinen.
- Terveydenhuollon ammattilaiset: altistuminen sairaalabakteereille nostaa tartuntariskiä työympäristössä, lisää henkistä kuormitusta sekä levitessään aiheuttaa sairauspoissaoloja.
- Terveydenhuollon toiminnot: tartuntataudit potilaiden ja ammattilaisten keskuudessa lisäävät resurssien tarvetta, vähentävät hoitokapasiteettia ja kasvattavat kustannuksia.
Ristikontaminaation estäminen sairaalaympäristössä
Hyvä uutinen on se, että sairaalabakteerien tarttumista voi ehkäistä. Ennaltaehkäisy alkaa hyvästä käsihygieniasta, ympäristön tehokkaasta ja säännöllisestä siivoamisesta sekä suojavaatteiden oikeasta käytöstä.
Ristikontaminaatio tarkoittaa epäpuhtauksien ja mikrobien siirtymistä paikasta toiseen esimerkiksi käsien tai välineiden kautta, minkä syynä on yleensä riittämätön hygienia työtehtävien välissä. Ristikontaminaatio ja sairaalabakteerien tarttuminen voidaan siis ehkäistä tehokkaasti tunnistamalla riskitekijät, ja toteuttamalla tarvittaessa niiden edellyttämät erityistoimenpiteet ennen työtehtäviä sekä niiden aikana ja jälkeen.
Kaikkein tärkeintä on ristikontaminaation välttäminen potilastyön ja työvälineiden käsittelyn yhteydessä.
Sairaalabakteerit ja niiden ehkäiseminen
Voit ennaltaehkäistä sairaalabakteerien tarttumisen ja leviämisen alla listatuilla toimenpiteillä. Nämä käytännölliset suojautumiskeinot ovat yksinkertaisia, mutta tehokkaita – ja niillä on olennainen rooli sairaalabakteerien tarttumisen ja leviämisen ehkäisyssä.
1. Käsihygienia – Ensimmäinen torjuntakeino sairaalabakteereita vastaan
Me kaikki tiedämme, miten tärkeässä roolissa hyvä käsihygienia on. Tiedämme myös sen, että kiireisen työvuoron aikana sen toteutus voi jäädä vajavaiseksi. Käsihygienia on kuitenkin yksi tehokkaimmista keinoista torjua infektioiden leviämistä ja ehkäistä ristikontaminaatiota.
Tulosta alta käsienpesu- ja desinfiointiohje kaikille käsienpesupisteillesi!
Pese kädet tai käytä käsihuuhdetta aina:
- ennen ja jälkeen potilaskontaktin
- kun olet koskenut mahdollisesti kontaminoituneita pintoja
- suojakäsineiden käytön jälkeen
Varmista, että kätesi ovat täysin kuivat, ennen kuin laitat suojakäsineet tai puet muita suojavaatteita. Muista myös huolehtia käsien ihon kunnosta, sillä kuiva ja ärtynyt iho voi tehdä säännöllisestä pesemisestä epämiellyttävää. Rikkoutunut iho altistaa myös bakteerien pääsyn elimistöösi.
2. Suojavaatteet – sinun suojasi sairaalabakteereita vastaan
Suojavaatteet suojaavat terveydenhuollon ammattilaisen ihoa ja vaatetusta bakteereilta sekä muilta taudinaiheuttajilta. Niillä on olennainen rooli sairaalabakteereilta suojautumisessa.
Tärkeimpiä suojavaatteita ovat:
- leikkaus- /suojamaskit
- visiirit tai suojalasit
- eristystakit tai -essut
- suojamyssyt ja kengänsuojat
Huomioi mahdollinen tartuntariski ja käytä suojavaatteita sen mukaisesti. Muista oikea pukemis- ja riisumisjärjestys, jotta minimoit ristikontaminaation ja taudinaiheuttajien leviämisen.
Lataa ohjeet suojavaatteiden oikeaan pukemis- ja riisumisjärjestykseen!
3. Suojakäsineet – enemmän kuin pelkkä suojakerros
Suojakäsineet ovat välttämättömät erityisesti silloin, kun käsittelet ruumiineritteitä, verta tai kontaminoituneita pintoja. Suojakäsineet eivät kuitenkaan korvaa hyvää käsihygieniaa, vaan kädet tulee aina pestä huolellisesti ennen suojakäsineiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen.
Valitse oikea käsine oikeaan tehtävään huomioimalla käyttötarve ja eri käsinemateriaalien ominaisuudet.
Sairaalabakteerien leviämisen ehkäiseminen ei tarkoita pelkkää ohjeistamista ja asiasta tiedottamista. Se vaatii rutiinien omaksumista ja niihin sitoutumista koko hoitohenkilökunnalta.
Me ABENAlla tiedämme, että infektioiden leviämisen ehkäisy onnistuu, kun toimenpiteisiin sitoudutaan ja niitä toistetaan jokapäiväisessä arjessa.
Jos haluat parhaat käytännön vinkit hyvän käsihygienian jalkauttamiseen ja rutiinien varmistamiseen, ole meihin yhteydessä. Olemme aina valmiita auttamaan!